Sidra Ecológicaa palautumiseen

Eilen Pomo kävi kyläkauppa Kumpuotissa ja hemmotteli itseään epäurheilijamaisesti espanjalaisella luomusiiderillä. Oli kuulemma hyvää mutta pullo valitettavasti liian pieni. Kyllä sen irlantilaiseen silmäänikin näytti enemmänkin päiväkerholaisen eväspullolta.

Kyseinen kyläkauppa on minulle kauhistus. Joudun odottamaan rapun pielessä tai pahimmassa tapauksessa suojatien liikennemerkissä ja Intiankadulla kaupungin liikenteen bussit kulkee turhan läheltä. Pomo voisi näitä odotustilanteita varten tuoda töistään huomioliivit ja stalkerin. Voisin pitää joutessani nopeusvalvontaa liikennemerkissä odotellessani. Oikeasti ei vois vähempää kiinnostaa muutakuin se, että pääsisi aika hiton äkkiä muualle.

Kerran yksi minusta, aiheesta, huolestunut ihminen kävi kaupan puolella huutelemassa, että "kenenkäs tuo iso vapiseva koira tuossa ulkopuolella on?". Pomo tunnusti jättäneensä minut pakkaseen. Oli sentään selkärankaa myöntää eläinsuojelullinen rikkeensä. Ei puhuttu kotimatkalla mitään. Taisin ottaa 1-0 erävoiton.

Löysin pihalta tänään mikroaaltouunin. Se oli auton lämmitystolppien vieressä ja kummastelin paikanvalintaa. Olihan sähkö tietysti lähellä. Kuulin eilen miten Pomo ripitti puhelimessa uutta ystäväänsä mikron haittavaikutuksista ruoan lämmittämisessä eli kuinka vitamiinit tuhoutuvat ynnä muuta. Ilmeisesti tämä henkilö sitten pani tuumasta toimeen ja hylkäsi mikronsa meidän pihalle. Muuta selitystä en keksinyt.