Tälläinen lumi kotimaisemissa jälleen. Pomon kanssa päästiin heti myrskypäivänä lähimetsään.
Pomo tosiaan kävi Talmassa viime viikolla ja minttukaakoissaan osti ensi kesäksi hanskat. "Ei näitä jopoillessa pidetä", se sanoi kun katsoin hiukan pitkään.
Veijo kuulemma viedään keväthuoltoon heti kun se saa kyydin Karkkilaan. Pomon työkaverillakin on Veijo. Näin sen ymmärtäisin vaikka kuulemma eroja on samasta merkistä, mallista ja kuutioista huolimatta. Olen kyllä kuullut että Pomolla olisi pidempi. Niin mikä? Ego?
Helvetin kovaa ääntä ne joka tapauksessa molemmat pitää. Ja joku on sanonut, että ison koiran kanssa pitäisi asua maalla. Entäs suoraputkiset konepyörät sitten? Kuulen Pomon tulevan kotiin kun se on vasta Kurvissa. Luulisi, että sitä hävettää sunnuntaina aamulla puoli seitsemän kun paukkuu niin että sisäpiha raikaa. Lähtee korvistakin karvat (no pitää ne nyppiä anyway ennen kevään näyttelyä). Toivottavasti se huoltomies tajuaa tehdä asialle jotain.
Minul tulee kolmas kevät huhtikuussa ja siihen mennessä olen jo oppinut, että suunilleen helmikuussa alkaa Pomolla vipattaa. Se saattaa jopa hakea ajosaappaat kiillotettavaksi. Vähänkö naurattaa. Toisaalta ei naurata. Sillä kesäisin on tiedossa pitkiä yksinäisiä iltoja jos vähänkään pitää ilmoja. Ja tiedoksi teille, jotka jossain vaiheessa haluatte ehkä jälleen ehdottaa Pomolle, että hankkii sivuvaunun: tunkekaa itse itsenne minne haluatte mutta minuu ei kiinnosta pientareen puolella väistellä aurauskeppejä.
Toistaiseksi pukeudun itse keraamisin langoin lämmittävään loimeen. Syön lunta. Pureskelen luuta niin että hiki lentää (meidän kämpän kahdesta patterista toinen on jatkuvasti tulikuuma eikä edes Pomo osaa asialle tehdä mitään vaikka termostaatti näyttää ihan öljynsuodattimelta).
Sain hirven sääriluusta muuten jo polvilumpion irti.
Illemmalla asetutaan sohvalle katsomaan elokuvaa, Traffic tällä kertaa. Pomo nauttii smuutieta ja suklaanukaajäätelöä, josta saan jämät.
Pienet hetket tekevät elämästä ison. Niin me molemmat ajatellaan.
2 kommenttia:
Tahvo lähettää Melille terveisiä!Tahvolla on niin suuret luulot itsestään,että se voi valloittaa jotain niin suurta ja kaunista kuin Meli.Mites sitä sanotaan:kuuseen kurkottaa,katajaan kapsahtaa ;) Viimeksi Tahvo liehitteli todella kaunista ja arvonsa tuntevaa vinttikoiraa..Se vasta oli huvittava näky,kun vinttis katseli muualle ja Tahvolla valui kuola suupielestä, yritti koko ajan päästä istumaan lähemmäs ja lähemmäs.Ihme että,Tahvo edelleen ON sinkku!
Niin. Vinttarit, ja varsinkin tyttöpuoliset, osaa olla eteerisen kauniita ja saavuttamattomisssa tavallisille pikkupulliaisille.
Kuulun heihin.
Lähetä kommentti