Leipuri Hiiiiiiiiiiva ja Puhdistus

No tajus se viimein. Pomo nimittäin. Olen rapsutellut vasenta korvaani jo tovin milloin mattoa vasten tai yrittänyt sohia sitä takajalallani. Korvasta on tullut mönjää puhdistettaessa - se muuten ei ole mitään kivaa hommaa kun sormet työnnetään korvaan.

Lähdettiin eilen illalla bussilla eläinlääkäriin. Jännitti niin paljon että kakkasin kaksi kertaa 600 metrin matkalla. Perillä tapasimme miellyttävän nuoren naislääkärin joka otti näytteen pumpulipuikolla. Se viäl menetteli. Mutta sitten se puhdistusaine. Litratolkulla korvaan ja sitten lotisutellaan hieromalla että vaikku irtoaa. Järkyttävä fiilis. Kokeilkaapa.
Lopulta sain ravistaa päätä ja irtosihan sitä mömmöä puolisen kiloa ympäri vastaanottohuoneen seiniä. Lääkäri ja Pomo irvistelivät mutta siitähän saitte. Enkö yrittäny jo aikoja sitten sanoa että pitäiskö asialle tehdä jotain?

Lääkkeen laitto tietysti sattui koska korvan sisäpinta on nyt arka ja päästin tyttömäisen kiljahduksen. Ravistelin päätä vielä koko bussimatkan ja moni saattoi ihmetellä käytöstäni.

Pomo luuli olevansa ovela kun lähdettiin aamupissalle (klo 12 on kyllä jo buenas jotain muuta kuin aamu). Se pyysi mut metsässä sivulle ja innoissani menin mutta into lopahti äkkiä kun Epi-Otickiä kaivettiin taskusta. Ei jesse se aikoi laittaa sitä taas. Väistelin minkä kerkesin mutta ei auttanut, taas lotisteltiin. Ymmärrän kyllä eilisen lekurireissun jälkeen, että Pomo halusi toimittaa puhdistamisen hiukan avarammassa paikassa. Kotona sain viäl lääketippoja kun korvakäytävä oli kuivunut.

Tätä ihanuutta kestää kolme seuraavaa viikkoa. Eilen illalla simahdin tästä tiedosta täysin.

Tänä aamuna Pomolla oli virtaa muutenkin kuin vaan korvieni osalta: se aikoo osallistua Kuulan kanssa urheilukilpailuihin. Tämä tarkoittanee lisää kahvapallojen nostelua joko salilla tai töissä. Täällä kotona se teki Testin viikonloppuna. Ilmeisesti siinä oli tarkoitus selvittää tämänhetkinen tilanne harjoittelun suhteen. Kuvasimme session ja laitoimme YouTubeen. Tarkistin kuvakulmaakin klipissä mutta muuten sparrasin omalta paikaltani kun Pomo hikoili. Etsikää siält netistä mutta sen sanon ettei se kymmentä minuuttia jaksanut vaikka Kuula painaa vain 12 kiloa.

Tässä alimmassa kuvassa on meidän tarvitsemat aineet. Korvaani lääkitäään suippokärkisistä pulloista ja Pomo hoitaa rannettaan ja kämmenen rakkoja Arnicalla ja Bepantenilla. Kerran hännänaluseni oli hiukan ärtynyt, sattuneesta syystä, ja Pomo tunki sinne kehäkukkavoidetta. Ei se luonnonmukaisuus mitenkään kirvelyä vähentänyt. Mutta onhan se kiva että ajattelee säästävänsä kehoa kaikilta myrkyiltä. Korvakuurin jälkeen Pomo putsaakin korviani kamomillateellä.