Nostaa Kahdeksan Minuuttia

Taas omituinen viikonloppu meneillään. Kaikenlaista on ilmassa. Sään suhteen ei koskaan ole mulle mitään merkitystä, ulos mennään vaikka missä kelissä. Mutta koti-ilmapiiri on ollut milloin jännittynyt tai onnellisen eteerinen. Pomolla oli vikat kisat hetkeen ja olin aistivinani ristiriitaisia tunteita kun se palasi 1000 kilometrin jälkeen kotiin.

Sillä välin kun se kävi hikoilemassa Haapajärvellä niin sain itse ruokapostia, jossa oli taas mukana korruptiolahjoja. Vaikkei meidän perhettä juuri kannata lahjoa - ei ole vaaraa eikä paljon hyötyäkään.

Monella varmaan on mielipide poliiseista, noista Suomen valtion edustavista lainvalvojista, ja yksi ehkä sellainen, että ne vinkuvat turhasta. No niin se taitaa munkin mielestä mennä. Ensinnäkin, kotona Pomo vinkuu mulle monestakin ihan turhasta vaikka olen rauhallisuuden perikuva. Ja toiseksi, olen kuullut juttua että Pomo vinkuu myös muille turhanpäiten. Siitä vois tehdä jo päätelmän, että Pomon lisäksi sen työkaverit vinkuu turhista.

Tää lelu ainakin vinkuu eikä se nyt niin ihmeellistä minust ole. Ärsyttävää lähinnä. Niinkuin vinkuminen yleensä on. Eikä lopu vaikka läppää tassulla niin että vinkaus nousee korkeimpaan oktaaviin.

Posse oli päässyt vasta Renkomäkeen matkalla Haapajärvelle kun ne jo Valkun kanssa shoppailivat. Löytyi paikallisesta luontaiskaupasta MSM-jauhetta, jota se tietty tunkee jollain verukkeella munkin ruokaan. Muutama päivä sitten Prismassa oli yksi pullo jäljellä HeppaJerkkua, jossa myös MSM-juttua mukana. Sitä laitetaan ulkoisesti ja haju on typerryttävä. Kuulakin varmaan hajoais murusiksi jos tippa putoais kylkeen. Parasta olis se, jos Punkki Perkeleet käristyis kuoliaaksi kyseistä tuotetta käytettäessä. Mutta siinä tapauksessa joutuisin sivelemään sitä omalle iholle vaikka aine haiseekin koko Kumpulaan meidän olohuoneen ikkunasta.

Juoksevalle Basistille tökötistä oli varmaan hyötyä kun se yritti juosta muita karkuun launtain kisoissaan. Hassua, ja niin ihmisille tyypillistä, että karkuunjuoksemisessa on eripituisia matkoja sadasta metristä eteenpän. Jopa 42 kilometriä jotkut yrittävät karkuun.

Kuulakisoissa siis Pomolla meni taas vähän överiksi. Vaatii minuu uskomaan ehdottomasti kaikki mitä sanoo mutta itse kapinoi Valkkua vastaan minkä ehtii. Niillä oli puhe, että 18 rpm lähdetään tekemään tempausta mutta 20 se oli oikeesti. Paljonkohan kierrokset Valkulla on mahtanut olla koska tää oli jo toinen kerta kun tehdään toisin kun pyydetään? Onko ihme että ote hyytyy hä? Omasta Kuulasta huolimatta.

Työnnössä Pomolla oli varmaan hyvä tarkoitus tehdä homma kunnialla loppuun mutta aloitti taas liian nopealla tahdilla ja tekniikka kun on mitä on niin kahdeksaan minuuttiin jäi. Kuula putos melkein omille varpaille.
Onneksi joukkueen muut naiset pitivät maineen yllä, kohtahan se jätetään pois joukkueesta jos ei muuta tapojaan.

Syksyllä on "vedetään Kuulaa rinnalle ja ylös ja rinnalle ja alas" SM- kisat Liedossa ja aidosti alan jo toivoa, että Pomo osais siihen mennessä lukea kelloa. Mutta ehkä 20 kiloa alkaa olla tarpeeksi rauhoittava väline. Kova hinku sillä on kisaamaan ja mikäs siinä. Kokemusta se näköjään tarviikin.

Sunnuntai on aurinkoinen, totean ikkunasta. Pomo lupasi lähteä pitkälle iltakävelyllä kun tulee iltavuorosta. Silloin onkin kaikki tuoksut huumaavia ja saan kirmailla rauhassa Kumpulan polkuja kun pilkunpompottelijat on jo nukkumassa. Toivottavasti Punkki Perkeleetkin.

Kesäistä tulevaa viikkoa toverit. Meluisa Maauimala on taas avattu.