Pomolla on huomenna tiukat paikat. Sen pitää nostaa sitä saakelin kahvakuulaa ja todistella jotain, mitä nyt yleensäkään ihmisillä on tarve todistaa noissa urheilujutuissa. Minul ei tulis mieleenkään lähtee tekemään mitään vastaavaa ihan vaan siks että voin. Siinä vaiheessa jos pitää tehdä muuta kuin makoilla niin siihen pitää olla hyvin pätevä syy. Jänis tai vastaava. Ruoka. Rapsutukset. Mut ei kahvakuula.
Olen aikaisemminkin kyseenalaistanut koko lajin enkä ole vieläkään vakuuttunut rautakuulan nostamisen järkevyydestä. Pelaamista tuossakin on - kuten jokaisessa ihmisen keksimässä asiassa. Ja kun ei pärjätä niin kerrotaan juttuja pienistä käsistä tai pyöräilyhousujen kiristamisestä. Pomon touhuja katellessa en vaan voi lakata hämmästelemästä, että miten noin yksinkertasesta asiasta voidaan tehdä todella vaikeaa.
Ei luulis pallon ylösnostamisen olevan rakettitiedettä.
Oltiin Pomon kanssa hetki sitten molemmat Varistossa hoidossa. Miä en kyl ollut ihan varma kuka hoiti ketä sillä Pomo tuli mun hoitopaikkaan hoitamaan Venniä koska mun hoitaja oli Latviassa Frejan kanssa. Eli periaatteessa miä olin ilman hoitajaa. Ei se silti eloa muuttanut enkä yleensäkään ole niin tarkka siitä kuka on kenenkin kanssa.
Makoiltiin telkkaa katsoen koko lössi samassa pedissä. Ihan kivaa se oli sillä Rane oli mökillä. Vaikka olenkin sen kumisaappaan kanssa sinut nyt kun silläkään ei ole palleja. Kummasti kaikkien olo on parempi ilman niitä. Ranella itselläänkin.
Korsossa tekivät yks päivä makkaraa. Siihen tuli lammasta ja hirveä. Eräänä iltana kun kukaan ei nähnyt (Pomo oli saunassa ja Krisse-emäntä olkkarissa) niin otin keittiön pöydältä pätkän. Emäntä kuitenkin vaistosi jotain tapahtuvan vaikka tosi varovasti otin makkaran päästä kiinni ja vedin sen lattialle. Kerkesin pienen pätkän nielaista kun ukkosmyrsky alkoi. Jähmetyin paikoilleni ja sillä hetkellä esitin tosi paljon chihuahuaa. Se tosin olis tukehtunut siihen makkaraan koska tavara oli sitä itteesä eikä siksi kovin helposti nieltävissä.
Kuuntelin huudot niska kyyryssä ja menin sitten eteiseen häpeämään. Minkäs miä sille voin, että kuulin lampaan kutsun ja sitten se vaan menin mun suuhun se pötkylä. Niinhän sitä muitakin suuhunmenemisiä aina selitetään.
Ahti on siitä outo koira, tai siis siitäkin, että se tykkää oleskella kasseissa. Sieltähän se aikanaan on lähtöisinkin, joten ehkä juuri sen takia. Noh, nyt sille kelpaa Ikean sininen kassi tai niinkuin eräs kaunis päivä ulkona, grillin päällä pidettävä pussi.
Tyypillä on myös ehkä karsein kampaus ikinä. Asia vaan korostui kun se kävi suihkussa. En väitä että minul olis aina kampaus kunnossa, tai että kävisin kovin usein suihkussa, mutta en todellakaan haluais pitää kasaripehmistä. Pomokin on kerran kuulemma seurustellut miehen kanssa jolla oli sellanen hassu pehmis. Se liittyi jollain tavalla tönttötukkaisten rokkimusiikkiin mutta ei ollut ilmeisen onnistunut.
Korsossa on sellainen hyvä surffimeininki. Nyt Valkun joukkueella on nimikin ja osa naisista on rampannut hakemassa hupparia ja milloin mitäkin Ahdin huushollissa. Vanhassa ambulanssissa on seuran logoteippaukset ja sitä on jotenkin pimpattu. Amerikassa asennetaan telkkareita pakettiautojen pohjiin mutta Korsossa käännetään penkit nurin. Otetaan läppäri syliin ja kuunnellaan Radio Rockia. Kai se on jotain köyhän miehen pimppausta sitten.
Moby on kuitenkin asiallinen mies eikä kanna mitään isoja ketjuja kaulassaan tai pukeudu liian isoihin housuihin. Mitä siitäkin muuten tulis jos juoksuaikaan kulkisin housut polvissa? Lenkillä kävelisin nykien, tai vähän niinkuin ontuisin, kun se olis tosi cool, ja näyttäisin erilaisia käsimerkkejä?
Mobylla ei myöskään ole pehmistä. Eikä joukkueen likoillakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti