Pomon pallit

En vieläkään käsitä minkä takia kaikki menee aina kaksimieliseksi. Nimittäin tätä blogia on haettu googlesta esimerkiksi näillä sanoilla: "koiran pallit" ja "pomo ei antanut lahjaa". Luulen, että kumpikaan noista hakijoista ei ihan saanut tyydytystä (taas, ei oo totta) klikatessaan auki Melin blogin. Pomon kanssa tsekattiin muita blogeja ja suurin osa liittyi askarteluun paskarteluun.

Pitäisköhän myös mun kertoa jotain askarteltustani, jota ei tapahdu näillä kikottimilla mitenkään.

Omien kuvien puuttuessa voisin laittaa tähän jonkin linkin teitä piristämään. Tiedän nimittäin, että suurin osa ihmisistä potee masennusta tähän aikaan vuodesta. Ja ihmekös tuo kun täytyy ressata tassujen siivoamisesta ja siitä pysyykö kaduilla pystyssä.

Eikö vois vaan antaa asioiden tapahtua ilman että ne pitää saada tapahtumaan jo ennenkuin ovat tapahtuneet? Kuka lopulta saa asiat menemään haluamallaan tavallaan siten, että olisi sen jälkeen aidosti vielä tyytyväinenkin?

Ei kukaan. En edes minä vaikka kinkkua sainkin jouluna aina kun katsoin riittävän syvälle silmiin. Nyt käsitän, miten helppoa gigoloilla on naisten kaataminen. Ei tarvitse kuin katsoa oikealla tavalla. Ja miehethän ne vasta helppoja ovatkin. Tuskin Äijäkään meillä pyöris jos ei olis niin helppo.

Tuo mies tulee keväällä Suomeen, siitä en tiedä onko hän helppo, luultavasti ei sillä on venäläinen, ja Pomo on ollut asiasta tohkeissaan ainakin vuoden eli siitä asti kuin aloitti kahvakuulalla treenaamaan. Ilmankos setit on kuitenkin usein jääneet vajaaseen kymmeneen minuuttiin kun ei esikuvakaan jaksa kuin kaksi. Huomatkaa kattava alkulämmittely ja kullitetut pallot. Oho.