Tota on hoettu meillä viime lauantaista asti. Tai oletan, että jo lauantaina vaikka ite pääsin hoitopaikasta kotiin vasta sunnuntaina. Vähän menee taas ohi mistä tossa munien tankkiin laittamisessa on kyse, luultavasti joku pikkukikka radalla ajamiseen. Sillä Torstin tankkiin laitetaan ysikasia, jonka litrahinta on kuulemma melkein yhtä kallista ku mun sapuska.
Pomo varmaan aikoo seuraavaksi ottaa yhteyttä Supermoton järjestäjiin tuolla maailmalla ja tarjota itseään ykköskuskiksi jonku Rossin tilalle. Kun nyt pysyis edes liikenneympyrässä pystyssä.
Mutta oli meikäläiselläkin lopulta road racing- meininkiä.
Hoitopaikan Tarja-täti on kiva. Se hoitaa kehareita työkseen, joten kolme irlanninsusikoiraa ja yks Rane Rakkaudenkuningas (turvaton koira, joka siitä huolimatta viihty mun peräpäässä, joten kai sillä joku haisteluelin oli niitten reikien kohdalla) on sille helppoa kauraa. Vaikka yleensä vältän miesten kanssa seurustelua niin Tarjan mies on aika lupsakka. Välillä sillä on vaikeuksia ehtiä vessaan oikeaa reittiä mutta ei kai se ole niin justiisa vaikka ihmisillä on siinäkin touhussa ylitarkat säännöt.
Mut haettiin hiukan epäilyttävästi kun Pomo oli Alastarossa. Ovi vaan auki, panta kaulaan ja menoks. Hyppäsin autoon kun aattelin, että piruako sitä yksin himassakaan. Eli jopa yö Vantaalla voitti kotona piereskelyn. Olin kuitenkin omasta tahdostani jonkin aikaa terassilla ennenkuin uskalsin sisätiloihin.
Eräänä iltana poikettiin viäl Freijan ja Tarjan kanssa Kaivarissa, jossa Ville-poikanen halusi hypätä nosturista alas. Että ihan 150 metriä köyden jatkona. En tiennytkään, että sillä oli niin ikävästi asiat kotona kun minul oli kuitenkin pääasiassa niitten luona ihan hyvä fiilis.
Freija on aika paljon herkkujen perään eikä se sitä juuri peittele. Maalainen kun on. Mutta aika lungisti se kuitenkin otti kaupunkihälinän sillä minuu hirvitti välillä paljonkin. Eikä asiaa juurikaan helpottanut se kun kuulin, että kyllä koirankin vois narun jatkoksi laittaa. Olikohan se sitä mustaa huumoria siltä nuorelta mieheltä, joka otti hyppäävien rahat pois. Onneks Pomo käytti rahansa tosi viisaasti ja osti vaan siideriä.
Päästiin Freijan kanssa baariin mekin. Kuivin suin tietty oltiin kun muut kiskoi kaksin käsin kaljaa ja siideriä. Lopulta baarimikko toi meille koirillekin juotavaa - mun tassun kokoisessa teräsastiassa. No mut kaunis ele kuitenkin ja saihan vähän kieltä kostutettua.
Kuvat on pieniä vissiin sen takia ettei niistä tunnista ketään. Kuvaaja oli ottanut sen verran siideriä ettei asetukset tainneet olla ihan jämptisti.
Meillä on muuten aika monta Kuulaa jo kotona, melkein jo jäävät jalkoihin. Pomon kisathan on taas kuun lopussa. Vähän oon ajatellu, että kyllä treenipäiviä pitäis olla enemmän ku lepopäiviä mutta kaipa tuo itse tietää mitä tekee.
Kesälomalla kuitenkin kuuluu halailla ja mattolaituri oli siihen kuulemma tosi hyvä paikka. Tein mitä käskettiin ja kaikki oli tyytyväisiä. Halailkaa siis toisianne. Se lämmittää näin alkusyksystä kivasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti