Kesä on lusittu. Kesä meni nopeasti ja kesä oli kivakin. Pomo on päässyt takaisin töihin loman jälkeen ja arki on suht koht ennallaan. Mitä nyt erilaista soosaamista hoitopaikkojen ja muiden pikkureissujen välillä. Torstikin on viäl kuvioissa ja on perheeseen yrittänyt tunkea kaikenmoista tallaajaa mutta ollaan blokattu niitä tasaiseen tahtiin.
Kai me sit vaan ollaan niin kauniita ja vastustamattomia Pomon kanssa.
Ei Pomo enää edes muista mitä kaikkea on tapahtunut viime postauksen jälkeen mutta kuvat ovat lahjomattomia. Viime viikonlopulta voisin mainita ainakin erään tapahtuman Kanta-Hämeessä, tuolla rumien koirien maassa.
Olimme kylässä paikassa, jossa isännöi Epe Erikoinen - bullterrieri kuulemma mutta mun mielestä lampaan, muurahaiskarhun ja valkohain sekoitus. Yläpurentainen, sydänvikainen ja ennenkaikkea yli-lemmekäs. Mentiin porukalla Hämeen hiekkakentälle tutustumaan, sitä ennen olin nähnyt Epe Erikoisen vaan kauempaa ja todennut etten halua siitä mitään. Mutta sepäs halusikin. Kimppuunhan se kävi kun hihnoista irti päästiin ja joutui meikäläinen reittämään kaverin kupolia ihan tosissaan kun ei tahtonut uskoa etten halua sen kanssa minkäänlaisia rakkauden hedelmiä.
Luupää. Ja yli-lemmekäs, jo mainitsinkin. Pornahtava suorastaan jos oikeasti asiaa pohdin. Pojalta ei puhti kadonnut sateisen metsälenkin jälkeenkään mutta koska Pomo oli luottavainen mun arvostelukykyyn niin en suotta ottanut stressiä. Nössö se Epekin loppupelissä on.
Ja koska koiraa ja isäntää aina verrataan keskenään niin en tässä yhteydessä mainitse mitään Epe Erikoisen Pomosta. Oli silläkin joku vekki kuulemma päässään kun meikänaiset lähti takas Helsinkiin.
Kuvassa älypeli (en ymmärrä mitä Epe Erikoinen sillä tekee), jota sain kokeilla. Otin siinäkin ison koiran otteet käyttöön eli voimalla namit kaakkoon. Koska peli oli niin helppo en jaksanut enää parin kerran jälkeen asiasta innostua. Pomo vaikutti innostuneemmalta ja ehkä sen olis pitäny pelata mun sijaan.
Yöksi mulle sijattiin äijäpeti koska oltiin Äijien mailla. Voinette arvata käytinkö.
Torstille kävi melkein ohrasesti kun viime viikonloppuna kävi ilmi, että takarenkaasta näkyi vaijereita. Eli se tarkoitti noissa ajohommissa sitä ettei enää kannattais ajaa. Pomo ei ollu käsittänyt, että tommosella mopolla ajellessa kumit nyt vaan kuluu vähän eri tavalla kuin Veijon kanssa cruisaillessa.
Ens perjantaina on kuitenkin taas uutta pintaa. Kyllähän se pomon naama jo alkaa sellasta vaatiakin eli ihan osuvasti se puhelimessa kaverilleen pinnoittamisesta kehui.
Pomo oli lomalla käymässä Laihialla. Siäl missä on ne kaikki Suomen sähläävät skotit ja irlikset. Pomo kävi ajelemassa milloin missäkin talon väen kanssa, Botniaringin radallakin hikoili ja palasi kotiin viimein umpijumissa. Miä olin sillä välin Vantaan Varistossa hoidossa.
Tässä tunnelmia meidän molempien kesälomasta tahoillamme:
Makoilin vuoroin ruipelon Lapsen kanssa ja vuoroin Variston Beckhamin kainalossa.
Alan olla samaa mieltä Pomon kanssa jalkapalloilun mielekkyyden kanssa sen katsomisen kannalta.
Mutta grilliruokaa ei voita mikään. Tarkkana siinä pitää olla.
Torsti Meren rannalla.
Tapsa tekee sitä miehen odotetaan tekevän.
Torsti ja hellekesän edesmenneet ötökät.
Turengissa tapaa kuulemma paljon samanhenkistä motoristiporukkaa. Mitähän ne pari prosenttijengiläistä siäl sitten mahtoi tehdä? Pomo on ainakin ihan sataprosenttisesti prätkähiiri enkä kehuis yhtään jos on jäänyt vaan yhteen prosenttiin.
Pääkallot on Pomon heikko kohta.
Kotona Kumpulassa tein tässä eräänä päivänä uuden kissalöydön. Samanlainen ketku vaikuttais olevan kun Nipsu joka kukkoilee kaikille. Nipsun nurkkia kun ohittaa niin pitää olla varuillaan sillä erään kerran se hyökkäsi pensaasta muristen kimppuun. Hullu se on mutta jotenkin viehättävä.
Metsässä oli myös merkillisiä lappuja. Tässäkin puhutaan jostain "ekologisesta lokerosta". Whaat? Minuu ei lokeroon laiteta vaikka Pomolla onkin oma Egologinen lokeronsa. Terveisiä vaan kaikille portailla käännytetyille.
Joskus pitää hakea perspäälle tukea kallioiden koloista.
Huumorintajuton Russeli luulee, että juomat kuuluu hintaan. Ai mihin hintaan? No siihen, että sitä räkytystä saa kuunnella koko Järvenpään kylä. Olis sillä juomakuppikin ollut niinkuin koirilla on tapana.
Pomo otatutti itsestään kuvan kun oli päässyt korkealle. Oikeastihan kuva on otettu siksi, että on todistusaineistoa sen rakennuksella olemisesta. Posse kun osaa sujuvasti väistellä hikiset hommat. No ei se minuukaa niin kiinnostais jos yhen mökin jo on väsännyt vaikka rakkaasta velipojasta perheineen onkin kyse.
Tässä kuvassa kaikki se mitä Pomolta jäi saamatta kuulakisoissa. Ei, väärin. Maskotti oli meiltä kotoa lainassa kisapaikalla.
Syyskuussa ihmiset parveilee cruisaillen.
Kumma kun huudetaan lisää palkkaa sellasesta minkä voi tehdä lungistikin. Pomon töissä visiitillä siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti