Maailman suurin persus

Ehkä teillä lukuisilla lukijoilla on käynyt mielessä mitä sisäiselle Perhoselleni kuuluu? Tänään on Pomon ensi-ita. Mut tulee naapurin Marketta pissattamaan - niin mulle ainakin huikattiin oven mennessä jo aamulla kiinni. Pomolla on onneksi huomenna aamuvuoro, joten se ei voi juhlia enskaria kovin myöhään. Eihän?
Viimeiset läpivedot ja kenraalin jouduin olemaan kotona. Pomo ei kuulemma pysty keskittymään kun piipitän verhon takana. Ja kai sillä on huoli siitäkin, että kun näytelmässä soi ovikello niin alan Rosvoja haukkumaan tietämättä ettei kukaan oikeasti ovella ole.

Pitää minuu tyhmänä. Mutsis oli.

Mennyt viikonloppu oli lähes heräteostosten aikaa. Pomo kävi messuilla. No, arvasihan sen missä mielentilassa se takaisin tulee. Oli nähnyt hevosen. Kuulemma Isolla Hoolla. Tämä Iso Hoo on ilmeisesti sen verran iso ettei meidän kämppään mahtuisi. Pomon Valkku, joka syö hevosia pysyäkseen kunnossa, saisi pakkaseen tästä Hoosta 1700 kiloa. 1700 kiloa! En juuri viljele huutomerkkejä mutta lensin perseelleni kun ajattelin kohtaavani sellaisen Ison Hoon. Samaltakohan siitä yhdestä nihilistisestä pyöreästä insinöörimiehestä tuntuu rhodesiankoiransa kanssa kun juoksen niitä kohti vapaana, täysillä? "Kannattais pitää toi kiinni." "Ei oo nimittäin eka kerta.". Ekaa kertaa nähnytkään se äijä. Tosikot on ehkä maailman parhain juttu säikytellä.

Mutta kuten me kaikki maailman suurimmat, myös Iso Hoo on tosi kiltti. Sen ei tarvi retostella (niinkuin Russelin). Iso Hoo ei mahtunut edes kuviin kokonaisena. Ei sen puoleen, paloina sen voisin itsekin tavata.
Mutta Pomo oli ihastunut ja kai se taas etsii netistä maatiloja Uudeltamaalta seuraavat työvuoronsa. Onneksi Blondi ei päästänyt Pomoa samaan häkkiin. Luuletteko muuten, että tuon selässä voi istua ratkematta?

Messuilla oli muitakin kummallisuuksia: laamoja, alpakoita ja Valkku. Kuka heistä liittyy kahvakuulailuun? Minäpä tiedän.
Lisäksi Pomo kertoi silmät palaen lännenratsastuksesta. Se kokeili sitä aikanaan Uudessa-Seelannissa käydessään ja innostui kovasti kun heppaa saikin ohjailtua ilman perinteisiä menetelmiä.
Haluaisin palavasti nähdä miten Pomo ohjailisi 1700 kiloa hevoskuiskaamalla.

Kun tajusin miten tosissaan Pomo oli sen Ison Hoon kanssa, väsähdin täysin. Oltiin netin ääressä etsimässä rotuyhdistyksen sivuja mutta minul ei silmät enää pysyny auki. Simahdin. Näin painajaisia siitä, että yksiössämme oli pitkäkaulaisia olioita, joista lähti julmetusti karvaa ja kaikilla meillä oli yhtäaikaa ripuli.

Ripulista puheenollen, taas, Pomo leipoi lakto-vegaaneille Hipeille omenapiirakkaa ja naureskeli niitten munattomuutta. Sori vaan Pomo mutta et ehkä ole paras nauramaan sille asialle ollenkaan. Ehtiihän sitä piirakkaa kyllä olla tarjoamatta illalla sillä Pomo testasi leipomustaan työkavereilla ja tulokset ehtii tulla kaikkien tietoon ennen virka-ajan loppumista. Saletisti.